Tykkäätkö minusta?
Ai et...miksi et?
Mitä minun pitää tehdä, jotta tykkäisit...edes vähän?
Onko kysymykset tuttua sinulle?
Tätä dialogia on tullut käytyä hiljaa mielessä iät ja ajat, uskoisin että aika moni.
Ihminen haluaa kuulua joukkoon, tulla hyväksytyksi, se on yksi tärkeä ihmisyyden tarve.
Ja se on ihan luonnollista ja normaalia.
Lapsuudessa haetaan vastauksia ulkopuolelta hyväksytäänkö minua tällaisena vai ei. Ja jos lapsena joutuu jo muuntautumaan toisenlaiseksi kuin oikeasti on, eipä ihme että alkaa elää toisten elämää, ei omaa. Sulautuu ja muuntautuu, jotta olisi ok.
Tottakai tilanteet on erilaisia, elämä jokaisella on ainutlaatuinen matka.
Voihan vielä aikuisiässä hävittää oman elämän, oman polun ja ennen kaikkea oman itsen.
Kuka minä olen?
Mitä minä tahdon?
Mitä minä tunnen?
Mitä minä haluan tehdä?
Näitä kysymyksiä nousee mieleen, kun herää miettimään itseä, omaa itseä, eikä aina toisia.
Kun on pitkään miellyttänyt muita, ei enää oikeasti tiedä kuka todella on.
On tunne, että on hukassa omassa elämässä, irrallaan omasta aidosta itsestä.
Tekemiset voi olla sitä mitä muut sinulta odottavat.
Mielipiteet niitä mitkä ovat muiden mielestä hyväksyttäviä.
Työkin saattaa olla sitä, mihin ulkopuoliset olosuhteet on ohjannut.
Monia ihmisiä alkaa sisältä päin kalvamaan epämääräinen ahdistus, paineen tunne rinnassa, alakulo, ilo vähenee elämästä jne....
Ja nämä fiilikset tulee, vaikka kaikki olisi ulkopuolisesti hyvin ja ehkäpä vielä erinomaisesti.
Mitä sitten tehdä?
Toiset jatkavat eteenpäin laittaen laput silmille ja sulkee oman sydämen, ettei kuule "ikäviä" viestejä.
Toiset selittävät, että on itsekästä keskittää huomio itseen...ja jatkaa yhä enemmän miellyttämään muita, jotta on hyväksyttävä yhä useammalle taholle. Tätä voi jatkua koko elämän tai sitten tulee eteen totaalinen pysähdys, seinä vastaan.
Useat tänä päivänä pysähtyy kuuntelemaan itseään.
Kääntävät ehkäpä vähän enemmän huomiota omaan itseen.
Hakevat vastauksia itsestään, ei enää toisilta.
Avaavat ovea omaan aitoon itseen pikkuhiljaa, askel askeleelta.
Tässä muutama vinkki, jotka auttavat huomion kääntämistä omaan itseen;
Ota rauhallinen paikka, hetki itsellesi. Sulje silmät, käänny omaan itseen. Tuo huomio hengitykseen. Tarkkaile hengityksen kulkua kehossasi rakkaudella. Anna se vaan liikkuu kehossa aallon lailla. Pidä mielen huomio hengityksen mukana. Tee tätä hetki.
Ala sitten tekemään tietoista hengitystä muuttamalla hengityksen kulkua. Sinä itse voit vaikuttaa siihen. Hengitä sisään laskemalla neljään, hengitä ulos laskemalla kuuteen tai jos hyvältä tuntuu niin kahdeksaan. Kokeilemalla löydät oman rytmin. Oleellista on, että uloshengitys on pidempi kuin sisäänhengitys. Tällöin autat kehoa, hermosta ja mieltä rentoutumaan. Tee tätä hetki.
Anna sitten hengityksen lähteä soljumaan omaan tahtiin.
Ota paperi ja kynä. Kirjoita tai piirrä siihen ajatuksia ja oivalluksia mitä nousee mieleen. Käännä huomio itseen, omaan elämään. Älä anna mielen rajoittaa, vaan kirjoita ulos mitä sitten tuleekaan.
Lopuksi kiitä itseäsi, istu rauhassa ja arvosta omaa itseäsi, oikeasti ja aidosti.
On otettava vastuu omasta itsestä ihan itse, älä anna omaa voimaa toisten valtaan. Mitä enemmän tuomme huomioita itseemme, oma henki, omat energiat tulee itselle käyttöön. Tarvitsemme kokonaista itseämme, jotta voimme elää omannäköistä elämää. Vaillinaisena elämme vaillinaista elämää, jos omat energiat ovat hajallaan kaikkialla muualla kuin omassa kehossa.
Kaikki on energiaa tässä maailmassa. Sinä olet myös energiaa. Jos energia ei virtaa kehossa, ei se virtaa myöskään elämässä.
Tee siis palvelus itsellesi ja kuuntele sydämesi -sielusi viestejä.
Toimi itsesi hyväksi, älä itseäsi vastaan.
Kun sinä voit hyvin, jaat pyyteettömästi hyvää muillekin.
Rakkaus ja voima on sinussa, sitä ei tarvitse hakea ulkopuolelta.
Vapaudu pikkuhiljaa kiireettä omassa tahdissa omalle sielullesi, se, joka oikeasti olet
Miellyttäminen!
Miellytä itseäsi ja sieltä käsin muita.
Ota huomioon itsesi ja kunnioita omaa henkeä.
Teoria on aina helpompaa kuin käytäntö. Se, kun huomaa eri tilanteissa, missä unohtaa itsensä ovat huippujuttuja. Iso askel! Onnittele itseäsi, että huomasit asian. Tuolloin on tietoinen asiasta ja voi alkaa toimia toisin. Ja kun löytää toisen tavan toimia itsensä hyväksi, tekee sitä yhä enemmän ja näin vahvistaa uutta parempaa tapaa toimia itseä kohtaan.
Toivotan sinulle kukoistavaa kevään alkua, onnellisia hetkiä itsesi kanssa.
Tee asioita joista nautit, jotka tuovat iloa ja innostusta.
Ole läsnä itsesi kanssa.
Olet ainutlaatuinen ja arvokas sielu omalla paikallasi.
Aurinkoisin terveisin,
Ulla Hirvonen
SunJooga/SunOlemus
Kundaliinijoogaope
Hyvinvointivalmentaja
Ratkaisukeskeinen terapeutti opiskelija
EIF- Enneagrammiohjaaja